Voisilmäpullan ja laivan moottorin valmistamisessa on yhtäläisyys, jota kehittämällä kumpikin tuote valmistuisi vieläkin kilpailukykyisemmin. Postin Markku Viljanen avaa, mistä on kyse ja miten se liittyy tuottavuuden kasvuun.
Artikkeli tiivistettynä:
• Sisälogistiikka vaikuttaa suoraan yrityksen tuottavuuteen varmistamalla, että materiaalit ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja työntekijät voivat keskittyä ydinosaamiseensa.
• Materiaalivirtojen kehittäminen vähentää hukkaa, parantaa työturvallisuutta ja vapauttaa aikaa sekä pääomaa tuottavaan työhön.
• Parhaat tulokset syntyvät asiakkaan ja logistiikka-ammattilaisen tiiviissä kumppanuudessa, jossa toimintaa kehitetään jatkuvasti yhdessä.
• Yhä useampi yritys harkitsee logistiikan ulkoistamista kustannusten pienentämiseksi, tuottavuuden parantamiseksi ja oman ydinosaamisen vahvistamiseksi.
Materiaalivirrat ovat usein alihyödynnetty tuottavuustekijä
Markulla on asiaa materiaalivirroista.
”Tuotannon tehostamisesta puhutaan paljon, mutta paljon harvemmin puhutaan siitä, kuinka paljon aikaa, tilaa ja pääomaa sitoutuu materiaalien etsimiseen, siirtämiseen ja odottamiseen.”
Postin varastointi- ja logistiikkapalvelujen kehitysjohtaja Markku Viljasella on yli kymmenen vuoden kokemus materiaalivirtojen kehittämisestä suomalaisissa valmistavan teollisuuden yrityksissä. Hän kertoo, miksi sisälogistiikka on teema, jonka tulisi nousta johtoryhmien agendalle.
”Oli kyse sitten leipomosta, sairaalasta, teollisuudesta tai lentokentästä, sisälogistiikka on keskeisessä roolissa mahdollistamassa yrityksen keskittymisen ydinosaamiseen. Sujuva sisälogistiikka voi kirittää kehitystä, toimia rajapintana toimitusketjun muihin vaiheisiin ja lisätä tuottavuutta”, Viljanen sanoo.
Mitä sisälogistiikka käytännössä tarkoittaa?
Sisälogistiikka tarkoittaa seinien, tontin tai aitojen sisällä tapahtuvaa materiaalivirtaa: saapuvien materiaalien hallintaa, varastointia ja toimituksia.
Otetaan esimerkki. Laivan moottorin tai tuulivoimalan vaihteiston rakentamiseen tarvitaan tehtaalla komponentteja. Tehtaassa asentajat tarvitsevat komponentit, jotta he voivat rakentaa moottorin suunnitelman mukaan.
Postin sisälogistiikan ammattilaiset huolehtivat, että valmistamisessa tarvittavat materiaalit ovat tehtaassa asentajien saatavilla silloin, kun pitää. Tehtaan asentajat voivat keskittyä arvoa tuottavaan työhön eli itse moottorin rakentamiseen.
Näin Postin sisälogistiikkapalvelu käytännössä toimii. Postin ammattilaiset työskentelevät asiakkaiden tiloissa, kuten leipomossa tai tehtaassa. Arjessa postilaiset sulautuvat osaksi tehtaan arkea.
”Moni yritys on ulkoistanut esimerkiksi siivouksen. Mekin työskentelemme asiakkaan tiloissa ja mahdollistamme, että he käyttävät työaikaansa ydinosaamiseen.”
Pienet arjen havainnot voivat tuoda suuria hyötyjä
Lopulta toimivassa sisälogistiikassa on kyse ihmisten tekemästä työstä. Pienikin arjen havainto voi muuttua merkittäväksi työtä sujuvoittavaksi asiaksi.
”Se voi olla työturvallisuutta parantanut visuaalinen ohjaus tai toimivampi käyttöliittymä.”
Ydinosaamisen tunnistaminen on kehittämisen lähtökohta
Ensin oma ydinosaaminen on tunnistettava.
Viljanen haastaakin yrityksiä tarkastelemaan ja tunnistamaan omat ydinkyvykkyytensä.
”Kun on ensin tunnistettu, että meillä on esimerkiksi erinomainen kyky suunnitella ja rakentaa moottori, valmistaa voisilmäpullia tai hoitaa ihmisen terveyttä, voidaan vasta sen jälkeen perustellusti päättää, mitä kannattaa tehdä itse ja mitä järjestää toisin. Juuri tästä syntyvät tuottavuushyödyt esimerkiksi sisälogistiikan kehittämisen tai ulkoistamisen kautta."
Posti perehtyy kunkin yrityksen liiketoiminnan erityispiirteisiin, jotta sisälogistiikan palveluista on asiakkaille mitattavia ja arvoa tuottavia hyötyjä.
”Voisilmäpullat on saatava kauppaan nopeasti mahdollisimman tuoreina. Toimitusketjussa korostuu nopeus. Raskaassa teollisuudessa lopputuote on uniikki ja valtavan arvokas. Esimerkiksi teknologiateollisuuden projektitoimitusten laitteet ovat tyypillisesti ainoita laatuaan. Tuotantolinjalle on toimitettava täsmälleen oikeat osat ja oikeassa rytmissä, tai tuotantoon tulee ongelmia”, Viljanen kuvailee.
Yhteiskehittäminen luo mitattavaa arvoa
Sisälogistiikkaa kehitetään asiakkaan kanssa yhteiskehittämisen keinoin.
”Teemme tiivistä yhteistyötä asiakasyritysten kehityspäälliköiden kanssa ja kehitämme päivittäistä toimintaa. Syväymmärrys asiakkaan prosesseista auttaa kehittämään toimintaa edelleen.”
Viljasen mukaan henkilöstön palaute ulkoistamisesta on usein yllättävän myönteistä.
”Kun sisälogistiikan tehtävissä työskentelevät siirtyvät logistiikka-ammattilaisen palvelukseen, he pääsevät keskittymään osaamiseensa ja kokevat sen motivoivana.”
Kumppanuus tuottaa parhaat tulokset
Viljanen on törmännyt mielikuviin, ettei sisälogistiikkaa voisi irrottaa tuotannosta.
Hyvä liitto toimii kuitenkin molempien hyödyksi. Vuorovaikutuksella asiakasyrityksen henkilökunnan kanssa saadaan aikaan hyötyä tuotantoprosessin eri vaiheisiin.
”Olemme toiminnan kehittäjinä kiinteä osa tehtaan toimintaa, emme vain fyysinen suorite. Ulkoistetun sisälogistiikan kehittäminen saavuttaa harvoin täyttä potentiaaliaan pelkästään palveluntuottajan aloitteellisuudella. Parhaat tulokset syntyvät aidossa kumppanuudessa, jossa molemmat osapuolet osallistuvat aktiivisesti toiminnan kehittämiseen.”
Kehitystyö vaatii tavoitteita ja seurantaa
Kehitystyön ohjaamisen keskeisenä työkaluna toimii usein vuosittainen kehityspäivä. Sen aikana tunnistetaan ja priorisoidaan yhdessä pitkän aikavälin kehityksen painopisteet.
Näiden pohjalta määritellään konkreettisia kehityshankkeita ja tavoitteita, joiden etenemistä suunnitellaan, toteutetaan ja seurataan yhdessä esimerkiksi ohjausryhmätyöskentelyn kautta.
Posti on ollut mukana lukuisissa sisälogistiikan ulkoistuksissa. Ammattilaiset ovat tehneet niistä yhden keskeisen havainnon.
”Kun sisälogistiikkatyöntekijät ovat siirtyneet logistiikka-ammattilaisen palkkalistoille, he ovat kokeneet päässeensä kotiin. Positiivinen palaute on koskenut sitä, että he voivat vaikuttaa työn kehittämiseen.”
Työntekijöiden havainnot ovat jatkuvan parantamisen perusta
Kehittäminen voi alkaa myös työntekijän tekemistä arjen havainnoista. Pakkaaja huomaa, että pakattavat materiaalit voisivat olla vähän alempana hyllyssä.
”Pieni asia voi vaikuttaa moneen asiaan: työturvallisuuteen, viihtyvyyteen ja tehokkuuteen. Kun pieni asia skaalataan, sen vaikutus kasvaa. Samalla työntekijä kokee osallisuutta koko tuotteen toimitusketjussa.”
Teknologia tuo hyötyjä vasta vahvan perustan päälle
Viljanen korostaa, että operatiivisen toteuman mittaroinnin lisäksi on tärkeää tarkastella myös tulevia tarpeita. Teknologiat voivat tarjota uusia mahdollisuuksia ennakoida materiaalivirtoja ja rakentaa parempaa näkyvyyttä tulevaan kysyntään.
Hän muistuttaa, miten tekoälyn, konenäön tai robotiikan hyödyntäminen tuovat logistiikassa ulosmitattavia hyötyjä vasta, kun olemassa olevat järjestelmät ja data eli ”perusta on kunnossa.”
”Hyötyjen ulosmittaukseen on monella yrityksellä vielä matkaa”, Viljanen näkee.
Sisälogistiikka on edelleen ”tuntematon suuruus”
Vaikka valmistavan teollisuuden kehitysinvestoinnit kohdistuvat Viljasen mukaan usein tuotteisiin ja tuotantoon, myös materiaalivirtojen ja sisälogistiikan kehittämisessä on hänen mielestään huomattavaa potentiaalia tuottavuuden parantamiseen.
”Sisälogistiikka on tuntematon suuruus. Asiakkaan oman tuotannon tehokkuus kasvaa, kun tuotteet toimitetaan täsmällisesti asentajalle, valmis tuote lähtee ajallaan tilaajalle ja ympäristö pidetään tuotannon näkökulmasta kunnossa. Samalla resurssilla saadaankin enemmän. Sisälogistiikan ulkoistuksella yritys myös muuttaa kiinteät kulut muuttuviksi.”
Postin teettämän asiakaskyselyn mukaan noin 70 prosenttia yrityksistä on halukas ulkoistamaan enemmän logistiikkaansa seuraavan viiden vuoden aikana.
”Merkittävimmät syyt ovat kustannusten pienentäminen ja oman tuottavuuden parantaminen. Ulkoistus kiinnostaa, kun tunnistetaan, millaisia laadullisia parannuksia sillä voidaan saada aikaan ja miten ydinosaamiseen vapautuu aikaa.”
Pitkäjänteinen kehittäminen rakentaa strategista kumppanuutta
Postin pisimmät sisälogistiikan asiakkuudet ovat alkaneet 1990-luvulla. Pitkäjänteinen yhteiskehittäminen johtaa parhaimmillaan strategiseen kumppanuuteen.
”Tänä vuonna alkaneessa yhteistyössä asiakas kiitti meitä halukkuudestamme olla kumppani, joka aidosti kehittää materiaalivirtoja paikan päällä.”