Näytä kaikki artikkelit

Viisi väitettä verkkokaupasta – mitä ostajat oikeasti haluavat?

Verkkokauppa ei ole enää pitkään aikaan ollut vain nuorten ja edistyksellisten temmellyskenttä. Suuren verkkokauppatutkimuksen mukaan jo 57 prosenttia suomalaisista tekee nettiostoksia kuukausittain ja 29 prosenttia viikoittain. Tämä ei ole ainoa uskomus, jonka tulokset haastavat.

Väite 1: Verkkokaupassa ratkaisee vain halpa hinta

Moni uskoo edelleen, että verkosta hankitaan lähinnä kiinalaista krääsää halvalla. Hinta toki vaikuttaa ostopäätöksiin, mutta digikuluttajien asenteita selvittäneestä Kaupan Liiton ja Postin tutkimuksesta käy ilmi, että hinnan merkitys ensisijaisena tekijänä ostopäätöksissä on koronavuoden aikana alkanut horjua. Painoarvoaan kuluttajien valinnoissa lisää muun muassa vastuullisuus. Myös verkkokaupan ja tuotteiden kotimaalla on merkitystä. Lokakuussa julkistamamme Suuren verkkokauppatutkimuksen mukaan 56 prosenttia suomalaisista ilmoitti olevansa täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että he suosivat tulevaisuudessa verkosta ostaessaan erityisesti kotimaisia kauppoja. Naisilla osuus oli vielä korkeampi, 63 prosenttia.

Väite 2: Liian tiheä kampanjointi syö verkkokaupan tehoa

Kaupan alan kalenterissa loppuvuoteen sijoittuu monta peräkkäistä kampanjaa ja teemapäivää, esimerkiksi Black Friday ja Cyber Monday, joulusesonki ja niiden jatkoksi tammialet. Monella ketjulla on lisäksi omat teemapäivänsä. Eivätkö kuluttajat turru jatkuvaan kampanjointiin? Tutkimusten mukaan näin ei ole. Vuoden 2019 tutkimustuloksiin verrattuna verkosta ostaminen verkkokaupan syys- ja joulusesongissa on kasvanut huomattavasti. Jo runsas kolmannes verkko-ostajista on ostanut Black Fridayn sekä joulun kampanjoista. Cyber Mondayn ja tammikuun alennusmyynnit hyödyntää joka kymmenes nettiostaja. On todennäköistä, että loppuvuonna 2020 kampanjoiden aiheuttamat kysyntäpiikit painottuvat yhä enemmän verkkoon. Koronatilanteessa osa asiakkaista haluaa välttää kivijalkakauppojen ruuhka-aikoja.

Väite 3: Jos ostaminen tapahtuu verkossa, markkinointikin on tehtävä siellä

Suuressa verkkokauppatutkimuksessa selvitettiin myös suomalaisen verkko-ostajan tärkeimpiä tiedonlähteitä. Tiedonlähteiden ylivoimaiseksi ykköseksi nousivat hakukoneet – 84 prosenttia suomalaista oli etsinyt niiden avulla tietoa verkko-ostostensa tueksi viimeisen puolen vuoden aikana. Mitalisijoille pääsivät myös ystävät ja kaverit sekä tavallinen kauppa ja kauppakeskukset. Fyysisellä suoramainonnalla on kuitenkin merkitystä myös nettiostajalle. Tutkimuksen mukaan 56 prosenttia suomalaista on käyttänyt kotiin jaettavaa henkilökohtaista mainontaa verkko-ostosten tiedonlähteenä. Kotiin jaettava osoitteeton mainonta ylsi lähes samaan osuuteen. Tiedonlähteiden kärkikuusikon täydentää sosiaalinen media.

Väite 4: Toimitus on verkkokaupassa vain välttämätön kuluerä

Kun Suuren verkkokauppatutkimuksen vastaajilta tiedusteltiin syitä verkko-ostamisen lisäämiseen tulevaisuudessa, esiin nousi etenkin ostamisen helppous. Toimitusten osalta verkko-ostamista lisäisivät etenkin ilmaiset toimitukset, pakettien seuranta ja ohjaus sekä ennakoivat toimitusilmoitukset. Toimituksiin liittyvät kysymykset ovatkin kuluttajille huomattavan olennaisia. Kun suomalainen ostaa tuotteita verkosta, hän pitää tärkeimpinä asioina selkeästi ilmoitettuja toimituskustannuksia, tarkkoja tuotekuvauksia ja kuvia sekä edullisia toimitushintoja.

Väite 5: Kun korona on selätetty, verkko-ostamisen kasvu tasaantuu

Koronan mukanaan tuomat liikkumisrajoitukset lisäsivät verkkokaupan kysyntää. Kansainvälisen postijärjestön IPC:n Suomessa ja seitsemässä muussa maassa teettämän kyselyn mukaan yli puolet kuluttajista teki aiempaa enemmän ostoksia kotimaansa verkkokaupoissa. Mutta kuinka käy, kun korona vihdoin hellittää? Esimerkiksi kesäkuun alussa liikkumisrajoitteita lievennettiin, ja kuluttajien aikomukset lisätä verkko-ostamista eivät Kaupan Liiton mukaan enää voimistuneet. Suuressa verkkokauppatutkimuksessa suomalaisia pyydettiin arvioimaan muun muassa koronan vaikutuksia verkko-ostamiseen pitkällä tähtäimellä. Lähes kolmasosa kuluttajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että he aikovat jatkossakin tehdä enemmän ostoksia verkossa kuin ennen koronaa. Vain kuusi prosenttia suomalaisista ilmoitti, etteivät he osta tavaroita verkkokaupoista. Usein onkin hedelmätöntä tarkastella kivijalka- ja verkkokauppaa toistensa vastakohtina. Kuten kesäkuussa julkaistu markkinoinnin väitöstutkimus osoittaa, asiakkaat eivät tee selkeää eroa saman kaupan kivijalka- ja verkkoversion välillä, vaan yhdessä kanavassa syntynyt uskollisuus heijastuu koko brändiin. Kanavien vertailun sijaan huomio tulisi kiinnittää yhtenäiseen asiakaskokemukseen. Haluatko kattavan kuvan nettiostamisen tämänhetkisestä tilasta Suomessa? Lataa Suuri verkkokauppatutkimus 2020.