Näytä kaikki artikkelit

Pitkäikäinen vaate on vähäpäästöisin

Vaateteollisuus on yksi saastuttavimmista teollisuudenaloista maailmassa. Tutkijat ja yritykset etsivät yhdessä ratkaisuja vaatteiden elinkaaren pidentämiseen ja päästöjen vähentämiseen Postin järjestämässä tilaisuudessa.

Vaatteen elinkaaren pidentäminen on tärkein yksittäinen keino vähentää vaateteollisuuden päästöjä. Lisäksi tarvitaan koko tukku muita keinoja. Tähän lopputulemaan päädyttiin Postin järjestämässä keskustelutilaisuudessa, jossa alan tutkijat, yritykset ja vertaisverkkokaupan sekä logistiikan toimijat etsivät yhdessä ratkaisuja tekstiilikaupan ympäristöongelmiin. - Verkkokauppa kasvaa, ja meille on tärkeää, että kasvu on kestävällä pohjalla, kertoi Postin vastuullisuusjohtaja Noomi Jägerhorn. Jokainen suomalainen tuottaa vuodessa keskimäärin 13 kiloa tekstiilijätettä. Samaan aikaan kun vaatteisiin kulutettu rahasumma on pienentynyt, niiden kokonaismäärä kasvaa. Tämä tarkoittaa sitä, että kulutamme enemmän ja huonompaa laatua kuin ennen. Toivon pilkahduksia on kuitenkin näkyvissä, sillä useat yritykset ja tutkimushankkeet kehittävät ekologisia ratkaisuja vaatteiden suunnitteluun ja tuotantoon.

Reimalta ja Marimekolta uusia avauksia

Tilaisuudessa Marimekon vastuullisuuspäällikkö Saara Azbel kertoi Marimekon yhteistyöstä suomalaisen Spinnova-kuituvalmistajan kanssa. Selluloosapohjaisen Spinnova-kuidun valmistus kuluttaa yli 99 prosenttia vähemmän vettä ja 65 prosenttia vähemmän hiilidioksidia kuin puuvillakuidun. Kangas on Marimekolla kokeiluvaiheessa, ja siitä on tehty muutamia mallikappaleita. Azbelin mukaan yhteistyö etenee hyvää vauhtia ja Marimekko toivoo, että Spinnovan materiaaleista tehtyjä vaatteita nähdään aikanaan Marimekon myyntirekeillä. Reiman johtaja Johanna Sarviharju puolestaan kertoi Reiman tänä vuonna lanseeraamasta Reima Kit -palvelusta, jossa kuluttajat voivat tilata sesonginmukaiset lastenvaatteet kuukausimaksulla ja kierrättää ne suomalaisen Emmy-verkkopalvelun kautta. Molempien yritysten edustajat korostivat myös vaatteiden pitkäikäisyyttä ja ajattomuutta. - Jos jokainen meistä käyttäisi vaatteita kaksi kertaa pidempään, koko vaateteollisuuden päästöistä putoaisi 44 prosenttia pois, Marimekon Saara Azbel sanoi.

Elinkaaren pidentäminen on tärkeintä

Ratkaisuja vaatteen elinkaaren pidentämiseen tarjoaa Tori.fi, jossa kuluttajien välinen kaupanteko kasvaa hurjaa vauhtia. Torissa myytiin vuonna 2019 kaikkiaan 2,6 miljoonaa vaatetta ja kenkää. Parhaiten käyvät kaupaksi laadukkaat merkkituotteet. - Olemme tottuneet lineaariseen kulutusmalliin, jossa tuote ostetaan, käytetään ja heitetään pois. Siitä pitäisi siirtyä nopeasti kiertotalouden malliin, sanoi Tori.fin markkinointijohtaja Laura Kuusela. Professori Minna Halme johtaa Aalto-yliopistossa tekstiiliteollisuuden kestäviin ratkaisuihin keskittyvää, monitieteistä Finix-tutkimushanketta. Hänen mukaansa ongelmana ei ole pelkästään halpa pikamuoti, vaan koko alan liiketoimintalogiikka. Vaatteita tuotetaan yksinkertaisesti liikaa maailmaan. - Kun vaatteita pitää myydä halvalla, niistä saadaan vain pieni kate ja niitä on myytävä jatkuvasti paljon. Vaatteita tehdään sekoitekankaista, jotka kuluvat nopeasti, eikä kuluneilla vaatteilla ole arvoa. Niitä ei huolleta tai korjata, Halme sanoi. Suomen ympäristökeskuksen SYKEn tutkija Tero Heinonen kertoi, että 2000-luvulla ostettujen vaatteiden kappalemäärä on kasvanut kaksinkertaisesti BKT:hen verrattuna ja käyttökertojen määrä vähentynyt. - Tutkimustuloksia on myös impulssiostamisesta. Uusia vaatteita ostetaan jopa yhtä käyttökertaa varten tai niitä ei pidetä kertaakaan, Heinonen sanoi.

Sekoitekuidut kierrätyksen ongelmana

Vaatteiden materiaalin kierrätystä hidastavat sekoitekankaat ja vaatteissa olevat lisäosat, kuten napit sekä vetoketjut. Suomessa vain 1,5 prosenttia vaatteista kierrätetään materiaalina. Myös uusien kierrätyskuitujen tuotannossa on törmätty siihen, ettei riittävää tasalaatuista kierrätysmateriaalia ole saatavilla. Professori Halme esitti vaateteollisuudelle toiveen monomateriaaleista, eli yhdestä kuidusta tehdyistä vaatteista, joita olisi helpompi kierrättää. Reiman ja Marimekon valikoimissa tällaisia onkin, mutta sekoitemateriaaleilla on monia etuja, joita on vaikea korvata. Esimerkiksi pieni määrä elastaania tuo vaatteisiin mukavuutta ja tekokuitu, kuten polyesteri, kestävyyttä. Eri materiaaleilla on hyvät ja huonot puolensa. Esimerkiksi puuvilla on hyvin kestävää ja kierrätettävää, mutta sen viljely kuluttaa valtavasti vettä ja kemikaaleja. Halmeen mukaan kankaaseen voidaan tulevaisuudessa koodata tieto sen alkuperästä, materiaalista ja kierrätettävyydestä. - Tämä helpottaisi materiaalin kierrätystä. Myös kuluttajat voisivat lukea tiedot vaikka kännykällä, Halme kertoo alan tutkimuksesta.

Vastuuta ei voi siirtää kuluttajille

Vaikka tarjolla on vastuullisia vaihtoehtoja, suuressa mittakaavassa kulutamme yhä liikaa ja liian huonolaatuisia vaatteita. Yleisökommenteissa tuotiin esiin, ettei vastuuta vaatealan päästöjen vähentämisestä voi sysätä kuluttajille. SYKEn Tero Heinonen kysyi, riittääkö nykyinen lainsäädäntö ja pelkkä vastuullisten yritysten muuttuminen. - Reilun kaupan kahvi on ollut markkinoilla 20 vuotta, ja sen määrä kaikesta kahvista on muutaman prosentin luokkaa, hän sanoi. Postin Noomi Jägerhorn toivoi, että kuluttajille annettaisiin riittävästi aikaa omaksua uusia kulutustapoja. Myös Reiman Johanna Sarviharjun mukaan kulutustottumusten muuttaminen on hidasta ja vaatii yrityksiltä pitkäjänteisyyttä. Professori Minna Halme esitti nopeana keinona korjauspalveluiden arvonlisäveron alentamista, mikä kannustaisi korjaamaan tuotteita. - Mitä enemmän vaatteita kiertää vertaiskaupassa tai korjautetaan, sitä pidempään niissä kiinni oleva raha kiertää Suomen taloudessa, hän sanoi.

Katso livenaarin tallenne: 

Ostotapa ei ratkaise päästöjen määrää

Posti teetti noin vuosi sitten verkkokaupan ilmastopäästöistä laajan selvityksen, jonka mukaan vaatteen ostotapa ei juurikaan vaikuta sen koko elinkaaren aikaisiin päästöihin. Ratkaisevampaa kuin mistä ostaa, on se, mitä ostaa. Vuoden aikana Posti on kehittänyt vertaisverkkokaupan palveluitaan muun muassa lanseeraamalla yhdessä Tori.fin kanssa Tori-paketin, jonka avulla käytetyt vaatteet kiertävät tehokkaasti paikkakunnalta toiselle. Posti on sijoittanut myös uuteen vähäpäästöiseen ajoneuvoteknologiaan. Kesäkuun alussa Posti kertoi, että kaikki sen pakettijakelun kevytajoneuvot siirtyvät käyttämään uusiutuvaa Neste MY -dieseliä. Uusi avaus on myös Helsingin keskustaan avattu Box by Posti -liiketila, jonne kuluttajat voivat tilata pakettinsa verkkokaupasta ja jossa niitä voi myös sovittaa. Mahdollinen palautus hoituu kätevästi samassa paikassa. Postin tavoitteena on saada oman toimintansa päästöt nollaan vuoteen 2030 mennessä.


Vaateteollisuuden kestäviä ratkaisuja

  • Uudet, kestävät materiaalit: esimerkiksi Spinnova, Aalto-yliopiston Ioncell, Infited Fibre Company

  • Uudet palvelumallit: vaatelainaamot, vaatteet palveluna (esimerkiksi Reima Kit, Mud jeans) 

  • Vertaisverkkokauppa: Tori.fi, Facebookin kierrätysryhmät

  • Vaatteiden korjaaminen: paikalliset ompelimot, StichMe.com, yritysten myymät korjausvälineet

  • Vaatteiden vastuullisuudesta kertovat tiedot ja merkinnät: esimerkiksi Joutsenmerkki, Better Cotton Initiative, kehitteillä oleva Shades of Green


Näin kuluttaja voi vähentää vaatteiden päästöjä

  1. Osta harkiten ja tarpeeseen. Älä hairahdu kauppojen “osta 3 maksa 2” -tarjouksiin.

  2. Suosi laadukkaita vaatteita, joita voit käyttää pitkään. Kiinnitä huomiota materiaaliin, työn laatuun ja pesuohjeisiin.

  3. Pese vaatetta harvoin. Usein pelkkä tahrojen poisto ja tuuletus riittävät. Jos käytät vaatetta pitkään, merkittävä osa sen elinkaaren aikaisista päästöistä syntyy käytön aikana.

  4. Yhdistele asiointireissuja. Vain 15 kilometrin autoilu yhden t-paitaostoksen vuoksi aiheuttaa saman verran päästöjä kuin t-paidan valmistus ja käyttö yhteensä.


Tekstiiliteollisuus tuottaa valtavasti päästöjä ja jätettä

Tekstiiliteollisuuden globaalit päästöt

  • 10 % kaikista ilmastopäästöistä 

  • 20 % teollisuuden vesistöpäästöistä

  • 16 % tuholaismyrkkyjen ja kemikaalien käytöstä

  • 35 % meriin päättyvistä mikromuoveista.

Tekstiilijätteen määrä Suomessa

  • 13 kg tekstiilijätettä jokaista suomalaista kohden 

  • 80 % tekstiileistä sekajätteeseen ja 20 % erilliskeräykseen (16,5 % uudelleenkäyttöön, 1,5 % mekaaninen kierrätys ja 2 % poltto). 

Lähteet: Kestävät tekstiilisysteemit Finix -tutkimushanke, Suomen ympäristökeskus Syke