Näytä kaikki artikkelit

Kasvua kiertotaloudesta – miksi globaalit jätit alkoivat myydä käytettyä?

Kun Ikea, H&M-ketjun brändi COS sekä verkkokauppa Zalando kertovat lyhyen ajan sisällä merkittävistä kiertotalouteen liittyvistä uusista avauksistaan, voidaan varmasti olla samaa mieltä siitä, että viimeistään nyt aihetta kannattaa kaupan näkökulmasta pitää merkittävänä taloudellisena ajurina.

”Siinä missä jälleenmyyntimarkkinat ovat romahtaneet loppumattomien kauppasotien ja surkeiden tulosten myötä, käytettyjen myynti on räjähdysmäisessä kasvussa”, kirjoittaa Forbes Thredup-yhtiön teettämän raportin siteeraamana. ”Ennen pandemiaa markkinoiden ennustettiin tuplaantuvan. Nyt kasvu voi hyvin kiihtyä entisestään”, kirjoittaa Business of Fashion -lehti. Käytettyjen vaatteiden ja asusteiden globaalin markkinan arvioidaan kasvavan 7 miljardista dollarista 36:een vuoteen 2024 mennessä. Samaan aikaan uusien vaatteiden jälleenmyynnin arvioidaan laskevan neljällä prosentilla. Kaikkiaan käytettyjen vaatteiden markkinan arvioidaan ylittävän niin sanotun pikamuodin markkinan vuoteen 2029 mennessä. Ei siis ihme, että globaali jätti toisensa jälkeen kertoo aloittavansa oman brändinsä käytettyjen tuotteiden jälleenmyynnin – loppujen lopuksi tuotoissa on kyse katteista, ei alkuperäisen tuotteen hinnasta.

Kolmenlaista liiketoimintaa kiertotaloudesta

”Kaupan näkökulmasta kiertotalouden eri mallit voisi jakaa esimerkiksi kolmeen kategoriaan”, kertoo Postin liiketoimintastrategi Eeva Tiainen. Ensimmäinen kategoria on omien tuotteiden takaisinosto ja uudelleenmyynti. Esimerkiksi edellä mainitut Ikea, COS ja Zalando toimivat kukin hieman eri tavoin. Ikea avasi hiljattain Ruotsiin ensimmäisen fyysisen myymälän, joka keskittyy korjattujen ja kunnostettujen Ikea-huonekalujen myyntiin. Zalando puolestaan ostaa asiakkaiden aiemmin ostamia tuotteita takaisin ja jälleenmyy ne uudelleen omalla alustallaan. H&M-vaateketjun omistama COS sen sijaan on avannut kuratoidun markkinapaikan, jonka kautta kuluttajat voivat myydä brändin tuotteensa itse. Yhtiö ottaa hinnasta kymmenyksen. ”Muodin lisäksi tuotteiden takaisinosto- ja uudelleen-myyntiohjelmat ovat saaneet jalansijaa eri kategorioissa, kuten toimistokalusteet, huonekalut, astiat ja lasten pukeutuminen. Esimerkiksi Isku, Iittala ja lastenvaatemerkki Polarn O. Pyret ovat viime aikoina panostaneet voimakkaasti kiertotalouteen”, Tiainen sanoo. Toinen merkittävä kategoria on erilaisten vuokrauspalveluiden kasvaminen. ”Tämä johtuu sekä kuluttajien halusta tehdä kestävämpiä valintoja että kaupungistumisesta: ylimääräistä kaappitilaa ei yksinkertaisesti ole”, Tiainen sanoo. Clas Ohlson vuokraa työkaluja ja Partioaitta retkeilyvarusteita. Tuotteita yhdistää usein se, ettei niitä välttämättä tarvita kovin pitkää aikaa kerrallaan. ”Poraa käytetään keskimäärin vain 13 minuuttia”, Clas Ohlson on todennut. Vuokrauspalveluissa toimivan logistiikan rooli korostuu. Jos poraa tarvitsee illalla, ei toimenpidettä välttämättä viitsi suunnitella viikkoja etukäteen tai matkustaa toiselle puolelle kaupunkia sitä hakemaan. Kolmas kategoria on korjaus- ja uudelleenmyyntipalveluiden yleistyminen. Räätälinpalveluita on ollut olemassa niin kauan kuin vaatteitakin, mutta vasta toimivat verkkopalvelut ja tavaran kitkaton liikkuminen kasvattavat niiden suosiota. Käytettyjen ja kunnostettujen matkapuhelinten markkina on esimerkki merkittävästä kiertotalousliiketoiminnasta. Esimerkiksi suomalaisen Swappien liikevaihto on jo 31 miljoonaa euroa.

Posti kiertotalouden mahdollistajana

Yksi asia yhdistää kaikkia kolmea kategoriaa, vaikka puhutaankin käytetyistä tuotteista uusien sijaan: kuluttaja arvostaa helppoutta. Postin jatkuvasti laajeneva automaattiverkosto on yksi helppoutta lisäävä tekijä. “Postilla on tärkeä rooli kiertotalouden mahdollistajana. Esimerkiksi erilaisten tuote palveluna -tyyppisten liiketoimintamallien osalta pystymme tuomaan vuokratut tai lainatut tuotteet noudettavaksi lähelle kuluttajaa. Automaattiverkostomme kasvaa jatkuvasti ja jo nyt 83 % suomalaisista asuu alle 3 km päässä lähimmästä Postin automaatista”, Tiainen kertoo. “Pyrimme myös jatkuvasti kehittämään omia paluulogistiikan kyvykkyyksiämme ja tuomaan vaihtoehtoja sujuvaan palauttamiseen, oli kyse sitten vuokrauspalveluista, verkkokaupan takaisinosto-ohjelmista tai kuljetuksesta kierrätykseen.” Kun liiketoimintamallit muuttuvat tavaroiden pitkäikäistymisen suuntaan, monet palvelut, kuten erilaiset huoltopalvelut muuttuvat haluttavammaksi. Postin tytäryhtiö Transval tuottaa korjaus- ja kierrätyspalveluita myös itse. “Meillä on jo nyt edellytykset esimerkiksi pienelektroniikan korjaus-, lajittelu- tai kierrätyspalveluihin sekä vaatteiden ja asusteiden korjauspalveluihin. Pystymme räätälöimään palveluitamme joustavasti asiakkaan toiveiden mukaan”, Transvalin Ville Luoma kertoo. Ja kun uutta liiketoimintaa kiertotaloudesta lähtee hakemaan, siitä pitää tietysti kertoa potentiaaliselle asiakaskunnalle. ”Kierrätysohjelmat ja -kampanjat ovat tehokas tapa viestiä suurelle yleisölle omista vastuullisuustavoitteista ja rakentaa brändiä. BOX by Posti-näyttelytilamme tarjoaa verkkokaupoille kestäviin arvoihin pohjaavan pop-up -tilan yhdellä Helsingin vilkkaimmista ostoskaduista. Lisäksi markkinointipalvelumme saavuttaa yli 3,5 miljoonaa suomalaista, eli meillä on loistavat edellytykset tukea asiakkaitamme onnistuneen kierrätysohjelman tai -kampanjan toteuttamisessa”, Tiainen kiteyttää.

Timo Nurmi vastaa Postin vastuullisuusviestinnästä.

Kirjoittaja Timo Nurmi vastaa Postin vastuullisuusviestinnästä.