Tietoa Postin jakelutavoista

Pääosa postista jaetaan vuoropäivin

Suurin osa postista jaetaan arkisin vuoropäivin. Eri alueilla on käytössä erilaisia jakelutapoja:

Postia jaetaan joka toisella viikolla maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina, ja joka toisella viikolla jakopäivät ovat tiistai ja torstai. Tätä kutsumme vuoropäiväjakeluksi.
Päiväpostin jakelua täydentää aamuvarhaisella tehtävä varhaisjakelu, jossa jaetaan aamun sanomalehden lisäksi myös muita lehtiä ja kirjeitä. Tässä tavassa vuoropäiväjakelun varsinaiset jakelupäivät vaihtelevat viikoittain.
Postia jaetaan joka viikko samoina päivinä eli maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina.

Tarkista alueesi jakelupäivät, jos haluat tietää, mitkä ovat postisi pääasialliset jakelupäivät. Näiden päivien lisäksi postia voidaan jakaa tarvittaessa myös muina kuin varsinaisina jakelupäivinä. Lisäksi monilla alueilla Posti jakaa varhaisjakelussa aamuvarhain sanomalehtiä ja myös muuta postia.

Useimmat sanomalehdet jaetaan edelleen päivittäin niiden ilmestyttyä, mutta joidenkin sanomalehtien aikatauluihin on voinut tulla muutoksia. Aikataulut on sovittu lehtien kustantajien kanssa.

Postia voi myös tulla eri vuorokauden aikaan kuin ennen. Voit esimerkiksi saada aamun sanomalehden mukana myös sellaista postia, jotka on aiemmin jaettu päivällä.

Miksi postia tulee myös varsinaisten jakelupäivien välissä? Katso vuoropäiväjakelusta usein kysytyt kysymykset.

Miksi postinjakelussa on muutoksia?

Posti vastaa Suomessa lakisääteisistä postipalveluista, kuten postimerkillisten kirjeiden jakamisesta. Niiden jakamista ei silti makseta verovaroista, vaan Posti toimii yrityksenä. Jotta voimme hoitaa nuo tehtävät jatkossakin mahdollisimman omavaraisesti, ilman julkista tukea, meidän täytyy pitää huolta jakelun kustannuksista.

Digitaalinen viestintä on korvannut perinteistä kirjepostia, jota lähetetään enää murto-osa entisestä. Kun jaettavaa on vähemmän, myös jakelukertojen määrää täytyy taloudellisista syistä vähentää. Jakelupäivien harveneminen johtuu siis tästä.

Vaikka jaettava posti vähenee, jakelureittien pituus säilyy samana. Kun postinjakaja ei kierrä jakelureittiä joka päivä, kierrokselle ehtii kertyä enemmän jaettavaa ja turhaa ajoa tulee vähemmän. Kustannus yhtä lähetystä kohti pysyy kohtuullisena, kun jakelukierroksen kustannuksia on jakamassa suurempi joukko lähetyksiä. Sillä on merkitystä esimerkiksi postimerkin hinnan kannalta.

Laki säätelee postin jakamista

Osa Postin palvelusta on kaikille suomalaisille kuuluvaa yleispalvelua, josta säädetään postilaissa. Yleispalvelua on esimerkiksi postimerkillisten kirjeiden ja korttien jakaminen. Laki määrää, miten monena päivänä viikossa niitä jaetaan.

Nykyisen postilain mukaan postimerkilliset kirjeet pitää keräillä ja jakaa kolmena arkipäivänä viikossa. Laki tuli voimaan 1.10.2023. Sen noudattamista valvoo liikenne- ja viestintävirasto Traficom.

Yleispalveluun kuuluvat postimerkillisten kirjeiden lisäksi

kirjatut ja postivakuutetut kirjeet
saantitodistuskirjeet (eli kirjeet, joiden toimittamisesta lähettäjä saa kuittauksen)
ulkomaille lähetettävät paketit.

Jakamistamme lähetyksistä noin kolme prosenttia on yleispalvelukirjeitä. Suomalaisiin koteihin tulee yleispalvelukirje keskimäärin kerran kuukaudessa.

Yleispalveluun eivät kuulu

sanoma- ja aikakauslehdet
mainokset
yritysten ja viranomaisten kirjeet
kotimaan paketit
ulkomailta saapuvat paketit.

Yleispalveluun kuuluu myös palvelusta tiedottaminen. Kun oman alueesi postinjakelussa on tapahtumassa muutoksia, saat siitä tiedotteen kotiin.

Tarkista alueesi jakelupäivät voit katsoa, minä päivinä posti jaetaan alueellasi.

Lue lisää:

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom Postilaki Jakelupalvelun ehdot

Lehtien jakelua tuetaan harvaan asutuilla alueilla

Suomessa halutaan varmistaa, että myös harvaan asutuilla alueilla asuvat voivat saada sanomalehden viitenä päivänä viikossa. Siksi valtio alkoi tukea sanomalehtien jakelua näillä alueilla vuonna 2023 uudistuneen postilain myötä.

Haja-asutusalueilla sanomalehdet jaetaan samalla kuin muu posti. Kolmipäiväisessä postinjakelussa se tarkoittaa, että kahtena muuna arkipäivänä sanomalehtien jakelu pitää järjestää toisin. Sen takia näillä alueilla tuetaan erillistä sanomalehtien jakelua kahtena päivänä viikossa.

Tuki kohdennetaan vähintään kolmena arkipäivänä viikossa ilmestyvien tilattavien, maksullisten sanomalehtien jakeluun, ja se koskee tiistain ja torstain jakelupäiviä. Tukialueilla yleispalvelutuotteet eli postimerkilliset kirjeet jaetaan maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina, joten jakelutuki täydentää sanomalehtien jakelupäivät näin viiteen.

Jakelutuen saaja ei välttämättä ole Posti, vaan saaja valitaan liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kilpailutuksella. Toisen tukikauden aikana aikana Posti hoitaa sanomalehtien jakamisen kaikkialla muualla paitsi Pohjois-Pohjanmaan eteläisellä alueella ja Ylitorniossa eli yhteensä 35 alueella.

Usein kysyttyä

Syitä on useita:

Useimmat sanomalehdet jaetaan jatkossakin heti niiden ilmestymispäivänä.
Niillä alueilla, joissa Posti jakaa sanomalehtiä varhaisjakelussa, voimme jakaa samalla myös muuta postia.
Pikakirjeet jaamme myös niinä päivinä, kun kirjepostia ei muutoin jaeta.
Postia jakavat muutkin yritykset kuin Posti, ja niiden aikatauluihin vuoropäiväjakelu ei vaikuta. Tunnistat jakajan lähetyksessä näkyvästä yrityksen jakelutunnuksesta. Lue lisää muista jakeluyrityksistä

Kaupunkialueilla ja taajamissa vuorokauteen on perinteisesti kuulunut kaksi eri jakelua: sanomalehtien varhaisjakelu ja muun postin päiväjakelu. Tuota muuta postia on kutsuttu päiväpostiksi.

Taajamien ulkopuolella erillistä varhaisaamun sanomalehtijakelua ei ole ollut, vaan päivän lehti ja muu posti ovat tulleet samalla kertaa. Siksi nimitys ”päiväposti” voi kuulostaa vieraalta haja-asutusalueen asukkaalle. Päiväposti on kuitenkin yhteisnimitys kaikelle postilaatikkoon tai -luukkuun jaettavalle postille, joka ei ole varhaisjakelussa jaettavaa postia.

Käytännössä päiväposti tarkoittaa esimerkiksi postimerkillisiä kirjeitä, muita kirjeitä, laskuja, mainoksia, aikakauslehtiä, postin mukana liikkuvia pikkupaketteja, muutamana päivänä viikossa ilmestyviä sanomalehtiä ja niin edelleen.

Kyllä ja ei. Useimmat sanomalehdet jaetaan jatkossakin heti ilmestymispäivänä.

Joidenkin sanomalehtien jakelupäivään voi tulla muutoksia niin, että ne voidaan jakaa myös ilmestymispäivää seuraavana arkipäivänä. Jakelupäivistä on sovittu lehden kustantajan kanssa.

Vuoropäiväjakelun myötä sanomalehti voi tulla tilaajalle myös eri kellonaikaan kuin ennen. Se voidaan jakaa päivällä muun postin mukana tai jo aamuyöllä varhaisjakelussa.

Joidenkin aikakauslehtien jakelupäivät voivat muuttua aiemmasta jakelupäivästä. Sovimme jakelun aikataulusta jokaisen lehden kanssa erikseen.

Postin mukana toimitettavat pikkupaketit ovat mukana vuoropäiväjakelussa eli jaetaan sen mukaisesti. Noutopisteisiin toimitettaviin tai kotiin kuljetettaviin paketteihin se ei vaikuta.

Kyllä, Postinen jaetaan vuoropäiväjakeluna samoin kuin muu posti. Katso hakupalvelustamme, milloin posti jaetaan alueellasi.

Katso hakupalvelustamme, milloin posti jaetaan alueellasi.

Vuoropäiväjakelu tulee käyttöön useilla uusilla alueilla. Kun oman alueesi postinjakelussa on tapahtumassa muutoksia, saat siitä tiedotteen kotiin.

Kyllä on. Postilakia on vuonna 2023 uudistettu niin, että siinä on huomioitu digitalisoituminen ja muut muutokset yhteiskunnassa.

Osa Postin palvelusta on niin kutsuttua yleispalvelua, jolle on määritelty vaatimukset postilaissa. Yleispalvelua ovat postimerkilliset kirjeet ja kortit, ja niiden kulkunopeus ja jakelupäivät toteutuvat lain vaatimusten mukaisesti. Niitä on vain kolme prosenttia Postin jakamista lähetyksistä, ja tarvittaessa jaamme niitä myös muina kuin varsinaisina jakelupäivinä. Loput 97 prosenttia jaamme sen mukaisesti, mitä olemme sopineet lähettäjän kanssa.

Ei. Käytännössä vuoropäiväjakelu kyllä vähentää turhaa ajoa ja sitä kautta hiilidioksidipäästöjä, mutta se on vain sivuvaikutus. Kuljettamisen aiheuttamia päästöjä vähennämme aktiivisesti siirtymällä fossiilittomien polttoaineiden käyttöön. Vuonna 2030 emme enää käytä fossiilisia polttoaineita ollenkaan.

Vaihtuvapäiväisen vuoropäiväjakelun ansiosta työtehtävät voidaan paremmin pitää kokopäiväisinä. Kun jakelupäivät vuorottelevat, sama postinjakaja voi hoitaa yhtenä päivänä yhden postinumeroalueen ja seuraavana päivänä toisen alueen.