1. Miksi postilakia muutetaan?
Postilain muutoksella on tarkoitus uudistaa sääntelyä vastaamaan paremmin voimakkaasti vähentyneitä jakelumääriä ja muuttuvia asiakastarpeita. Digitalisaatio, asiakaskäyttäytymisen muutokset ja kireä kilpailu ovat vähentäneet Postin jakaman kirjepostin määrää liki 70 prosenttia yli kymmenen vuoden aikana, ja tämä lasku jatkuu edelleen voimakkaana lähivuosina, kun valtio ja viranomaiset siirtävät julkista palveluaan paperipostista digitaaliseen viestintään.
Mitä vähemmän on jaettavaa, sitä suuremmaksi nousee yksittäisen lähetyksen kustannus. Sääntelyä keventämällä voidaan hillitä kustannusten nousua ja varmistaa suomalaisille koko maan kattava postin yleispalvelu jatkossakin. Uudistuksilla mahdollistetaan myös, että valtion ei tarvitse rahoittaa yleispalvelua, vaan Posti voi sitä edelleen ylläpitää ilman julkista tukea.
2. Mitä jakelupalveluja postilaki koskee?
Postilaissa Postille asetettu yleispalveluvelvoite koskee käteismaksullisia (mm. tavalliset kirjeet, kirjatut ja postivakuutetut kirjeet, saantitodistuskirje ja ulkomaille lähetettävät paketit) tuotteita, joiden osuus on alle 3 % kaikesta Postin jakamasta postista. Sanoma- ja aikakauslehtien ja mainosten jakelu ei kuulu yleispalvelun piiriin. Myöskään yrityskirjeet, kotimaan paketit ja ulkomailta saapuvat paketit eivät ole yleispalvelun piirissä.
3. Mitä käytännön muutoksia uusi postilaki tuo postinsaajille?
Postilain muutos ei tuo postinsaajille suuria käytännön muutoksia. Postilaki koskee lähinnä yleispalvelua eli postimerkillisten kirjeiden jakelua, joiden osuus on alle 3 % Postin kaikesta jakelusta. Postilain muutoksella siirrytään yleispalvelulähetysten osalta kolmepäiväiseen jakeluun ja keräilyyn, mutta sillä ei ole vaikutusta lähetysten kulkunopeuteen, joka pysyy entisellään. Paperisten sanomalehtien jakelu haja-asutusalueilla jatkuu edelleen viisipäiväisenä, kun sanomalehtiä jaetaan kahtena arkipäivänä valtion jakelutuen avulla.
4. Eikö jakelupäivien vähentäminen viidestä kolmeen hidasta postinkulkua?
Ei. Uudistuksessa ei muuteta postilaissa säädettyä yleispalvelulähetysten kulkunopeutta, joka säilyy entisellään. Jatkossakin yleispalvelukirjeistä 50 % pitää olla perillä viimeistään neljäntenä päivänä kirjeen jättöpäivästä. Kolmen päivän jakelullakin tämä nykyinen kulkunopeus voidaan säilyttää. Viime vuonna yleispalvelukirjeistä noin 96 % oli perillä viimeistään neljäntenä päivänä. Kaikki muut lähetykset eli noin 97 % kaikista lähetyksistä Posti jakaa asiakkaiden kanssa sovitun palvelulupauksen mukaisesti.
5. Miten postilain muutos vaikuttaa viranomaiskirjeiden jakeluun?
Viranomaiskirjeet ovat kaupallista ja kilpailtua sopimusjakelua, ja Posti jakaa nämä tuotteet asiakkaiden kanssa sovitun palvelulupauksen mukaisesti. Tällä hetkellä tyypillisesti viranomaisten käyttämän Economy-kirjeen jakelun palvelulupaus on 4–5 työpäivää ja Priority-kirjeen on 2–3 työpäivää.
6. Miten postinsaaja voi varmistua, minä päivinä hänelle jaetaan postia?
Postilain muutoksen myötä yleispalvelun tarjoajana Posti on velvollinen tiedottamaan kotitalouksille yleispalvelun keräily- ja jakelupäivänsä sekä niissä tapahtuvat muutokset ja ylläpitämään tietoa keräily- ja jakelupäivistä verkkosivuillaan. Posti rakentaa verkkopalvelun, jossa postinsaajat voivat tarkastaa oman postinumeroalueensa jakelupäivät.
Yleispalvelukirjeitä jaetaan talouksiin kolmesti viikossa, jos niitä on tullut jaettavaksi. Kirjemäärät ovat vähentyneet niin, että keskimäärin kotitalouteen jaetaan yleispalvelukirje vain noin kerran kolmessa viikossa. Postilaki ei säätele Postin tai muiden jakeluyritysten jakamien kaupallisten kirjelähetysten jakelupäiviä. Postin lisäksi kirjeitä jakaa varhaisjakelualueilla toistakymmentä muuta jakeluyhtiötä.
7. Mistä sanomalehtien jakelutuessa on kysymys?
Kolmipäiväiseen jakeluun siirryttäessä otetaan käyttöön sanomalehtijakeluun valtiontuki, jolla luodaan edellytykset sanomalehtien viisipäiväiselle jakelulle haja-asutusalueilla eli varhaisjakelualueiden ulkopuolella. Tuettuina kahtena jakelupäivinä jaetaan vähintään kolmena arkipäivänä viikossa ilmestyvät sanomalehdet tilaajille, mutta jakeluun on mahdollista yhdistellä myös muita, tuen ulkopuolella olevia jakelutuotteita.
Jakelutuki kilpailutetaan ja kilpailutuksen valmistelusta ja toteutuksesta vastaa liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tuki maksetaan jakeluyritykselle ja valtionavustus voi kattaa sanomalehtijakelusta syntyneet nettokustannukset ja kohtuullisen voiton.
8. Muuttaako postilaki postinjakelua saaristossa?
Kyllä ja ei. Uusi postilaki muuttaa poikkeusjakelun piirissä olevien talouksien määrää, jota lasketaan 1 000 taloudesta 500 talouteen. Tämä ei tuo käytännön muutoksia saaristojakeluun, koska poikkeustalouksia on nykyisinkin alle 200 eikä suunnitelmissa ole kasvattaa sitä. Tällä hetkellä Postin tekemä 5-päiväinen jakelu toteutuu kaikkiin niihin saariin, joihin on yhteysliikenne viitenä arkipäivänä viikossa. Jatkossa myös saaristossa jakelu muuttuu 3-päiväiseksi. 9. Vaikuttaako postilaki Postin pakettijakeluun ja palvelupisteisiin? Postilain muutokset eivät koske pakettijakelua tai Postin palvelupisteitä. Pakettimarkkina on Suomessa erittäin kilpailtu ja markkinalla toimii useita kotimaisia ja ulkomaisia posti- ja jakeluyhtiöitä. Posti on kehittänyt palvelupisteitään asiakaslähtöisesti asiakkaiden tarpeiden ja kysynnän pohjalta. Viimeisten kymmenen vuoden aikana Posti on kasvattanut omaa palvelupisteverkostoaan noin 1 000 toimipisteestä yli 3 000 palvelupisteeseen.
10. Milloin postilaki tulee voimaan?
Postilain muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.10.2023 samaan aikaan jakelutuen kanssa. Voimaantulon ajankohta päätetään presidentin esittelyssä, kun laki vahvistetaan.