380 vuotta sujuvampaa arkea

 

Tänä vuonna 6.9. tulee kuluneeksi 380 vuotta siitä, kun Pietari Brahe perusti postilaitoksen Suomeen vuonna 1638. Kun maailma muuttuu, muutumme me sen mukana. Vuosien saatossa Posti on muuttunut kirjeiden jakelijasta Suomen suurimmaksi posti-, paketti- ja logistiikka-alan palveluyhtiöksi, joka toimii nykyisin 11 maassa.

Me Postissa vietämme juhlavuotta työn merkeissä. Meitä on yhteensä noin 20 000 postilaista. Haluamme kehittää palvelujamme entistä paremmiksi ja huolehtia suomalaisten ja suomalaisten yritysten sujuvammasta arjesta. Voit käyttää monia palvelujamme 24/7 verkossa ja ne kulkevat mukana älypuhelimessasi. Lämmin kiitos kaikille asiakkaillemme, kumppaneillemme ja sujuvamman arjen tekijöille - postilaisille! Jatkamme uudistumista yhdessä kanssanne.

Lue lisää: Posti täyttää 380 vuotta - tänään suomalaisille jaetaan 11 miljoonaa lähetystä

 

Työasuja eri aikakausilta

 

1600-luvulla postia kuljettivat postitalonpojat renkeineen. He muodostivat viestiketjun postikääröä kuljettamaan. Ensimmäinen reitti kulki Tukholmasta Ahvenanmaan kautta Turkuun ja edelleen Helsingin, Porvoon, Käkisalmen ja Viipurin kautta Narvaan. Taival seuraavalle postitalolle tehtiin juosten tai reipasta kävelyvauhtia. Postitalonpojalla oli usein myös esim. keihäs petoja vastaan. 
1700-luvulla postia kuljetettiin tavallisesti ratsain. Ruotsin valtakunnan itäisin rajapostikonttori sijaitsi Ahvenkoskella. Postimestarin tehtäviin Ahvenkoskella kuului postitoimien lisäksi vakoilu- ja tiedotustoiminta. Tukholmassa asiaa pidettiin tärkeänä etenkin 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa Ruotsin ja Venäjän jännittyneiden suhteiden takia. Virkapuvun käyttö ei ollut yleistä. Vuonna 1750 Ahvenkosken postimestari sai 70 kuparirahaa virkapuvun hankintaan.
Suomessa nainen oli vuodesta 1863 lähtien täysivaltainen saavutettuaan 25 vuoden iän. Postitoimistot olivat ensimmäisiä paikkoja, joissa naisille uskottiin hoidettavaksi valtion virka. Autonomian ajalta ei ole löytynyt mitään ohjetta naisvirkailijoiden virkapuvuista.  Yllä vihreä postivirkailija Blondine Öhbergin puku, jonka hän teetätti omalla kustannuksellaan säilyneiden muistitietojen mukaan Nikolai III:n valtiovierailun johdosta.

Kun Suomi itsenäistyi 6.12.1917, postiljoonien virkapuvut saivat uuden kuosin. Tsaarinajan tunnuksista piti päästä kiireesti eroon. Postiljoonit olivat postin ja lennättimen väestä ainoita, joilla oli omat virkapuvut. Puvun yleistymistä vaikeutti sen korkea hinta, joten useilla postiljooneilla ei ollut varaa hankkia niitä. Käytännössä postiljoonien piti tyytyä käyttämään pelkästään lakkia. Tosin postivaunupostiljoonit käyttivät mieluummin omaa siviililakkia, koska heidän mielestään rautatieläisillä oli komeammat virkapuvut.

 

 

Postiljoonit saivat uudet tummansiniset puvut 1931. Nappeihin ilmaantui postitorven seuraksi salamakimppu merkiksi vuonna 1927 yhdistyneistä posti- ja lennätinlaitoksista. Puku oli käytössä kaupunkien postinjakajilla.  Postinjakajille myönnettiin pukuavustusta, mutta puvun hankinta oli jokaisen tehtävä itse. Erityisesti sodan aikana ja sen jälkeisenä pulavuosina pukutarpeita oli hyvin vaikea saada ja ne olivat kalliita, joten postinjakajien puvustus oli hyvin monenkirjavaa. 

Valtion pukutehtaalla Hämeenlinnassa valmistettiin postiljoonien virkapuvut saivat uuden kuosin ja mallin vuonna 1978. 1970-luvulla siirryttiin viisipäiväiseen postinjakeluun ja koko maassa otettiin käyttöön postinumerot.  Samalla vuosikymmenellä postinjakajien avuksi tulivat harmaat jakelukärryt ja nimenomaan postinjakeluun tarkoitetut jakeluautot.

Postin vaatetuksessa tapahtui vuonna 1998 uudistus värikkääseen suuntaan. Yllä postinjakajan kelta-harmaa talvipuku. 90-luvun puolivälissä henkilöstöstä tuli toimihenkilöitä ja palkansaajia virkamiesten sijaan. Sähköinen liiketoiminta muutti työnkuvia ja tietotekniikka-ammattilaisten ja akateemisen loppututkinnon suorittaneiden määrät kasvoivat.

Nykyiset Postin oranssit työasut ovat olleet käytässä vuodesta 2015 alkaen. Postin työasuissa tärkeää on käytännöllisyys ja turvallisuus. Jokaisen jakajan taskusta löytyy älylaite, jolla muuan muassa kerätään tietoa lähetyksistä. 

 

Kuvat ovat kesältä 2018 SuomiAreenasta Porista. Postin torivartissa oli esillä työmuotia eri aikakausilta. Puvut lainassa Postimuseosta.

Mitä Postin mukana on kulkenut?

Yksi merkittävä vaihe Postin historiassa on postilinja-autoliikenne, joka alkoi Lapissa 1921. Alusta alkaen kyydissä oli sekä matkustajia että postia. Ensimmäinen postilinja-auto oli alun perin kuorma-auto, jonka lavaa kiersivät puupenkit. Posti sijoitettiin lavan keskelle. Jos matkustajien joukossa oli nainen, hän sai kunniapaikan ohjaamosta kuljettajan vierestä. Postin hoitamana linja-autoliikenne päättyi helmikuussa 1999.

Postilinjureissa kulki vuosien saatossa monenlaisia tavaroita kaupungeista ja kirkonkylistä syrjäisimpiin kyliin asti. Heti sotien jälkeen postilinja-autojen kyytiin sovitettiin jopa elämiä. Linja-auton erillisessä peräkopissa saatettiin kuljettaa vasikoita, sikoja ja kanoja. Myös poro on saanut kyydin postiauton takakopissa. Siemenperunat saivat kyytiä keväisin ja rakennustarvikkeita saatettiin kuljettaa katolla.  Toisinaan kuljetettavaa tavaraa oli niin paljon, että matkustajat joutuivat tilan puutteen vuoksi hakemaan paikkoja katolta. Autopostimies rahasti heidät kattoluukun kautta.

Nykyään posti ei kuljeta eläimiä eikä ihmisiä. Sen sijaan kuljetamme isot ja pienet lähetykset perille kaikkiin osoitteisiin nopeasti ja luotettavasti. Posti on Suomen johtava posti- ja logistiikka-alan palveluyritys. Ydinliiketoimintaamme kuuluvat postipalvelut, paketit, rahti ja logistiikan palvelut. Meillä on maan kattavin palveluverkosto ja käymme arkipäivisin noin kolmen miljoonan kotitalouden ja yrityksen luona.

Sujuvamman arjen tekijöitä

Elli ja Eine työskentelivät Suonenjoen postissa yli 100 vuotta sitten. Tänään Karnjana ajaa trukkia Postin logistiikkakeskuksessa.

Ensimmäiset naiset aloittivat työt Postissa vuonna 1864. Sen mahdollisti tuore laki, joka salli 25 vuotta täyttäneiden naisten päättää itse rahoistaan ja hakea valtion palvelukseen. Karnjana on nyt yksi noin 7 400 Postissa työskentelevästä naisesta, ja Postin hallituksessa naisia ja miehiä on yhtä monta. 

voit tutustua Postimuseon verkkonäyttelyissä sekä Postimuseossa Tampereella museokeskus Vapriikissa. Lue lisää Postimuseon verkkonäyttelyistä

Tustustu ajankohtaisiin artikkeleihin, blogeihin ja caseihin ja Postin ajankohtaista -sivustolla