Näytä kaikki artikkelit

Datavetoisuus on päivän trendisana – mutta miten se näkyy arjessa?

Data-driven on ollut digipalvelukehityksen trendisana jo pitkään, mutta harvoin sen soveltamisesta arjessa puhutaan konkretian tasolla. Konseptuaalisesti datavetoinen design- ja sovelluskehitys on helppo ymmärtää: hyödynnetään dataa ja analytiikkaa palveluiden suunnittelussa, muotoilussa, päätöksenteossa sekä itse sovelluksen tai palvelun kehittämisessä niin paljon kuin mahdollista.

Kuulostaa selkeältä, eikö vain? Maailma kuitenkin harvoin toimii siten kuin se on konseptoitu. Monesti myöskään datavetoisuus ei toteudu tiimien arjessa, koska todellista tahtotilaa avoimuuteen ei ole. Jotta tiimi olisi tehokas ja ketterä liikkeissään, sen tulisi koostua yli organisaatiorajojen siten, että sen piirissä olisi kaikki se osaaminen ja tieto kyseisen asian aikaansaamiseksi. Mittareiden ja datan tulee yhtä lailla olla avoimia niin organisaation sisäisille kuin mahdollisille ulkoisille resursseille. Onhan avoimuus datavetoisen toiminnan elinehto.

Yhdistän tarkoituksenmukaisesti designin, analytiikan ja sovelluskehityksen yhdeksi kokonaisuudeksi, sillä mielestäni näitä ei saisi irrottaa erillisiksi vaiheiksi tai siiloiksi. Kaikissa kokonaisuuden osissa on tarve datalähtöisyydelle. Eritoten design mielletään usein pelkästään luovuudeksi ja intuition muotoiluksi, jonka data ja faktat vain tuhoavat. Todellisuudessa designerin työ helpottuu, kun intuitiota ja asiakkaan ymmärtämistä vahvistetaan datalla. Pilotoinnin ja mahdollisimman aikaisen datankeruun merkitystä ei voi korostaa liikaa, koska se avaa designerille palvelun todellisen arvon kuluttajalle ja liiketoiminnalle hyvin nopeasti, ja ennen kaikkea se mahdollistaa jatkuvan parantamisen.

Data on brutaali suorasanainen kaveri

Me Postissa olemme juuri nyt keskellä ehkä yhtä markkinan isoimpia digitransformaatioita. Hankkeita ja erilaisia kehitysstriimejä on käynnissä valtava määrä ja näiden välillä on paljon riippuvuuksia. Tämän kokonaisuuden johtamisessa data ja avoimuus ovat pääroolissa. Mutta miten me dataa hyödynnämme? Postilaisista ja konsulteista koostuville digipalvelutiimeille liiketoimintamittarit ja analytiikka ovat täysin avoimia. Data on siitä brutaali kaveri, että se kertoo välittömästi ja rehellisesti, olemmeko menossa oikeaan suuntaan. Selkeät liiketoimintamittarit radiaattoreilla yhdistettynä avattuun analytiikkaan antavat tiimeille välttämättömän läpinäkyvyyden ja suunnan, jonka avulla kokonaisuuden hallinta helpottuu valtavasti. Mittaamme myös tiimien hyvinvointia ja fiilistä ”fiilismittarilla”. Rohkaisemme tiimejä avoimuuteen onnistumisten ja oppien jakamisessa. Tästä yhtenä esimerkkinä meidän growth hacking -tiimi, joka avaa säännöllisesti testien tulokset, onnistumiset ja epäonnistumiset avoimesti kaikille postilaisille avoimissa Posti Next -demoissa.

datan käyttö suunnittelun tukena

Kuva: Kasvutiimin testeissä data on kaiken keskiössä

Dataan perustuva feedback

Datavetoisen designin ja kehittämisen tärkeä kulmakivi on mahdollisimman nopea feedback luuppi, eli oikean asiakaspalautteen ja datan saaminen siitä, miten asiakkaat käyttävät palvelua. Usein designissa korostetaan asiakashaastatteluiden merkitystä konseptointivaiheessa. Se on toki tärkeää ja auttaa ymmärtämään asiakkaiden ongelmia ja tarpeita. Mutta kvantitatiivisen tutkimuksen merkitys korostuu erityisesti silloin, kun palveluiden käyttäjämäärä on suuri – kuten meillä. Sen vuoksi suosittelen julkaisemaan palveluita ja uusia versioita mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja usein, jotta dataan perustuva feedback luuppi saataisiin käyntiin mahdollisimman aikaisin.

Meillä kokemus on osoittanut, että edes erittäin laadukkaasti ja pieteetillä tehty asiakashaastatteluvaihe ei yksinään tuo riittävää varmuutta siitä, että palvelu on käytettävä ja tuottaa riittävää arvoa asiakkaalle. Julkaisu aikaisessa vaiheessa vaatii rohkeutta, mutta palkitsee pitkässä juoksussa, kun palvelua kehitetään iteratiivisesti.

"Johto ei ymmärrä designin merkitystä"

Kuulostaako tutulta? Tässä on designereilla, tuoteomistajilla ja tiiminvetäjillä peiliin katsomisen paikka. Käyttökokemuksen vaikuttavuuden mittaaminen suhteessa liiketoiminnan mittareihin ja tavoitteisiin helposti unohtuvat luovassa työssä, mutta voisivat tehdä ihmeitä ymmärryksen ja designin merkityksen kasvattamisessa. Puhumattakaan tuloksien viestimisestä koko organisaatiolle. Kokemukseni mukaan itseohjautuvien ja tehokkaiden tiimien sekä hyvien digipalveluiden rakentamiseen tarvitaan avoimuutta, ahkeraa mittaamista sekä rohkeutta jatkuvaan julkaisuun ja panostusta asioista viestimiseen. Näin datavetoisuus voi realisoitua konseptuaaliselta tasolta arjen tekemiseen.

Postin digitaalisista kuluttajapalveluista vastaavalla Timo Koranderilla on yli 10 vuoden kokemus online bisneksestä ja digitaalisten palveluiden muotoilusta sekä toteuttamisesta. Timo rakentaa suomalaisille arkea helpottavia digitaalisia ratkaisuja, joita kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa ja dataa ymmärtäen.

Lue myös artikkeli Totta vai tarua datasta, jossa kerromme, miten dataa voi hyödyntää markkinoinnissa.

Joko olet tutustunut uuteen markkinoijan dataoppaaseen? Opas antaa paljon käytännön vinkkejä datan hyödyntämiseen markkinoinnissa.