Postin ratkaisuehdotukset päättäjille jakelun turvaamiseksi 2020-luvulla: Paperilehdille määräaikainen valtiontuki maaseudulle, postisääntelyn keventämistä jatketaan

23.01.2019

Posti toivoo seuraavalta hallitukselta pikaisia toimenpiteitä postin ja lehtien jakelun turvaamiseksi digitalisoituvassa Suomessa. Lähivuosina paperisten sanomalehtien jakelu maaseudulla tulisi turvata määräaikaisella valtiontuella. Myös postialan sääntelyn uudistamista pitää jatkaa, jotta muuttuvan markkinan tarpeisiin ja odotuksiin voidaan vastata. Lisäksi kotimaisen verkkokaupan ja logistiikan toimintaedellytyksiä pitää vahvistaa.

Postiala ja sanomalehdistö käyvät parhaillaan läpi rajua rakennemuutosta. Kirjeiden jakelumäärä Suomessa on puolittunut kymmenessä vuodessa ja painettujen sanomalehtien jakelumäärä on pudonnut jo 1950-luvun tasolle. Posti jakaa kotitalouksiin päiväjakelussa keskimäärin vain 8 lähetystä viikossa. Seuraavina vuosina postin määrä vähenee yhä kiihtyvää tahtia kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon viestinnän digitalisoituessa.

Posti on koonnut päättäjille ratkaisuehdotuksia, miten lehtien jakelu ja postin palvelut kuluttajille voidaan turvata myös lähitulevaisuudessa sekä miten kotimaisen paketti- ja logistiikkamarkkinan toimintaedellytyksiä tulisi vahvistaa kansainvälisen kilpailun lisääntyessä.

- Posti kantaa suurta huolta siitä, miten turvataan sanomalehtien jakelu ja postin yleispalvelu sekä miten hoidetaan erityisesti haja-asutusalueen jakelu seuraavina vuosina rajusti laskevissa kirjevolyymeissa. Paperilehdillä on edelleen suuri merkitys tilaajille ja lehtitaloille, ja nyt tarvittaisiin kestävä silta digiaikaan, arvioi Posti Group Oyj:n toimitusjohtaja Heikki Malinen.

 

Turvataan sanomalehtien jakelu määräaikaisella maaseudun jakelutuella

Erityisesti lehtien jakeluongelman ratkaisemiseksi tarvitaan nyt valtion puolelta ratkaisuja, joilla lehtiala selviää digitalisoitumisen siirtymäajan ylitse. Viisipäiväistä jakelua tarvitsevat seuraavina vuosina painetut sanomalehdet.

Posti ehdottaa, että painettujen lehtien jakelua maaseudulla tuetaan määräaikaisella valtiontuella, mikä mahdollistaisi moniarvoisen tiedonvälityksen myös maaseudulla. Paperilehdillä on tulevina vuosina edelleen keskeinen rooli kansalaisten tiedonsaannin ja sananvapauden kannalta.

- Valtio voisi tukea paperisten sanomalehtien jakelua järjestämällä julkisen kilpailutuksen sanomalehtien jakelusta eri jakeluoperaattorien kesken viestintäviraston määrittelemillä alueilla, joilla ei ole toteutettu kaupallisin ehdoin sovittua tilattujen sanomalehtien varhaisjakelua. Belgiassa ja Norjassa on toimivia esimerkkejä lehtien tukemisesta. Toisena vaihtoehtona valtio voisi tukea haja-asutusalueiden kannattamattomia jakeluita ostopalveluilla, ehdottaa Malinen.
Suomi on tällä hetkellä Euroopan ainoita maita, jossa postin tai lehtien jakelua ei tueta valtion toimesta. EU sallii jäsenmaiden kansalliset toimenpiteet lehtien taloudellisen kestävyyden parantamiseksi. Suomessa sanomalehtien jakelua tuettiin vuoteen 1995 saakka. Suurimmillaan tuen määrä oli noin 60 miljoonaa euroa.

Jakeluvolyymien raju lasku nostaa lehtien jakelun yksikkökustannukset kestämättömälle tasolle. Kirjeiden määrän vähentyessä osoitteelliset ja osoitteettomat lehtituotteet joutuvat kantamaan entistä suuremman osan jakeluverkon kustannuksista. Lehtien jakelu ei kuulu postilain soveltamisalaan, vaan se on täysin kaupallista liiketoimintaa.

Harvaan asutuilla alueilla postinjakelun kustannukset ovat keskimäärin yli kaksi kertaa niin suuret kuin tiheään asutuilla alueilla – ja suurimmillaan kymmenkertaiset kaupunkeihin verrattuna. Ilman valtion jakelutukea joidenkin sanomalehtien toiminnan edellytykset maaseudulla uhkaavat kadota korkeiden jakelukustannusten vuoksi.

 

Postin toimintaa ei rahoiteta verorahoista – sääntelyn uudistamista jatkettava

Nykyinen postilaki edellyttää yleispalvelun eli postimerkillisten kirjeiden jakelua viitenä päivänä viikossa alueilla, joissa ei ole sanomalehtien varhaisjakelua. Yleispalvelulähetysten osuus on enää noin 4 % kaikesta Postin jakamasta postista.

Postin mielestä volyymikehityksen vakavuus edellyttää postisääntelyn keventämisen pikaista jatkamista, jotta postinjakelun kustannusten nousua kyetään hillitsemään ja palvelut kansalaisille turvataan sillä tasolla kuin niitä jatkossa tarvitaan.

- Yleispalvelun velvoitteiden keventäminen olisi looginen jatko vuosina 2016 ja 2017 postilakiin tehdyille muutoksille. Nykyisen lain tarkoituksena oli varmistaa, että Posti voi suoriutua peruspalveluja koskevista tehtävistä ilman valtion tukea. Nykyinen postilaki ei kuitenkaan tarjonnut pysyvää ratkaisua peruspalvelujen turvaamiseen, vaan laki antoi muutaman vuoden lisäaikaa, muistuttaa Malinen.

Jos yleispalvelu halutaan ylläpitää jatkossakin ilman julkista tukea, se edellyttää yleispalvelun velvoitteiden merkittävää keventämistä kansallisten lisävelvoitteiden poistamiseksi ja kustannustehokkuuden ylläpitämiseksi.

Postipalvelujen uudistamista kannattavat myös kansalaiset. Postin marraskuussa tekemään sidosryhmäkyselyyn vastasi noin 2 000 suomalaista.  Yli 60 % vastanneista kuluttajista kannattaa postipalvelujen uudistamista siten, ettei yleispalvelua tarvitse jatkossakaan rahoittaa verovaroin. Kysely osoittaa, että kansalaiset haluaisivat postinjakelun toimivan jatkossakin ensisijaisesti markkinaehtoisuuden pohjalta kuten nykyisin. Kuluttajista 44 % kannatti, että sanomalehtien jakelua voitaisiin tukea valtion maksaman kuljetustuen avulla.

 

Edistetään kotimaista verkkokauppaa ja turvataan toimiva logistiikka

Postin keskeisiä tavoitteita on myös edistää suomalaisen verkkokaupan toimintaedellytyksiä.

- On tärkeää, että myös suomalainen verkkokauppa saadaan kasvuun. Suomalainen verkkokauppa tarvitsee oman kasvuohjelman, ehdottaa Malinen.

Suomen verkkokaupan ”kauppatase” on nyt hyvin epätasapainoinen, sillä Suomeen tuodaan huomattavasti enemmän verkkokaupan lähetyksiä kuin Suomesta viedään ulkomaille. Tullaus lennon aikana tulee mahdollistaa, jolla sujuvoitetaan kuluttajan arkea ja varmistetaan tehokas toteutus arvonlisäverotuksen tulevassa muutoksessa.

Verkkokaupan lisääntymisen myötä palvelutasoa voidaan nostaa kansainvälisten suurkaupunkien tasolle ja pakettijakelussa voidaan siirtyä 6-7 päivän jakeluun viikossa.

Posti pitää hyvin tärkeänä, että seuraavina vuosina panostetaan liikenteen ja logistiikan toimintaedellytysten parantamiseen.

- Tehokkaan logistiikan avulla luodaan kilpailukykyä suomalaisille yrityksille. Sääntelyn ja verotuksen tulee olla kilpailuneutraalia kaikille alan toimijoille, koska logistiikassa kilpailu on kansainvälistä. Myös teiden kunnossapito pitää turvata. Esimerkiksi Postin ajoneuvoilla ajetaan vuodessa yli 100 miljoonaa kilometriä, joten on tärkeää, että Suomen liikenneinfra on kunnossa.


Ratkaisukeinoja posti- ja logistiikka-alan toimintaedellytysten parantamiseksi:

1. Turvataan sanomalehtien jakelu maaseudulla määräaikaisella valtiontuella. Valtio hankkii lehtien jakelun kilpailuttamalla tai ostopalveluina. Vaihtoehtoisesti paperisen sanomalehden tai digilehden tilaamista voitaisiin tukea myöntämällä tilaushinnasta verovähennys.

2. Jatketaan postilain uudistamista, jotta postin yleispalvelu kyetään ylläpitämään ilman julkista tukea ja postipalvelut kohtuuhintaisina.
3. Luodaan kotimaiselle verkkokaupalle oma kasvuohjelma. Kansainvälisen kilpailun lisääntyessä on parannettava suomalaisen verkkokaupan ja pienten yritysten toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia vientiin.

4. Vahvistetaan logistiikan toimintaedellytyksiä. Tehokas logistiikka tuo kilpailukykyä suomalaisille yrityksille. Sääntelyn ja verotuksen tulee olla kilpailuneutraalia kaikille alan toimijoille.