25.08.2015 3

Sääntely hyvä, kilpailu paras

Yleisönosastopalstoilla aika ajoin törmää vaatimuksiin, että Postin monopoli pitäisi purkaa ja jakeluala vapauttaa kilpailulle.

Tosiasiassa monopolia ei ole ollut enää pariinkymmeneen vuoteen. Pakettijakelussa kilpailu on aitoa ja kovaa Postin, Matkahuollon, Ruotsin ja Norjan postien sekä monien muiden kansainvälisten posti- ja logistiikkayritysten kesken. Sanomalehtiäkin jakaa varhaisjakelussa Postin lisäksi yli 10 jakeluyhtiötä. Postinjakelua varten valtioneuvosto myönsi viime vuonna toimilupia maakuntalehdille.

Liikenne- ja viestintäministeriö haluaa kuitenkin liberalisoida postimarkkinan kokonaan. Se onkin pikavauhdilla - osana Sipilän hallituksen normipurkutalkoita - uudistamassa postilakia niin, että hallintobyrokratian sijaan postitoiminnan aloittaminen on jatkossa puhtaasti ilmoitusasia.

Kuten Länsi-Euroopassa on jo nähty, todellinen kilpailu kuuluu myös jakeluun, jossa toimintaympäristö ja asiakkaiden tarpeet ovat muuttuneet merkittävästi digitalisaation ja verkkokaupan myötä. Tiukan sääntely-yhteiskunnan aika on ohi. Kilpailu tarjoaa kuluttajille valintoja ja pitää hinnat kurissa.

Kilpailun lisääminen vaikuttaa olennaisesti Postiin. Joudumme toimimaan entistä markkinalähtöisemmin ja huolehtimaan toimintamme kannattavuudesta viestinnän murroksessa. Vaikka Posti on valtionyhtiö, sillä ei ole apunaan valtion piikkiä. Sen pitää toimia yhtä kilpailukykyisesti kuin kilpailijansa. Entistä enemmän kilpailukykyä tarvitaan sen vuoksi, että painettu tuote pysyisi houkuttelevana vaihtoehtona sähköiselle viestinnälle.

Uudistamisinnon keskellä on hyvä pitää mielessä, että vapaassa kilpailussa ei voi olla kaksia sääntöjä. Kilpailijoiden sääntelyn vähentämisen ohella tulevassa postilakiremontissa tulee keventää myös Postin yleispalveluvelvoitetta.

Miksi näin? Lyhyt perustelu on paikallaan. Koko maan kattavat postipalvelut kuuluu hoitaa jatkossakin, mutta nykyisen kaltainen 5 päivän yleispalvelu uhkaa muodostua aivan liian kalliiksi postimäärän puolittuessa lähivuosina. Kustannukset pysyvät samoina, kun laki pakottaa kulkemaan kaikki reitit, on jaettavaa tai ei. Tuotot vähenevät kuitenkin dramaattisesti. Esimerkiksi tänä vuonna postimäärän lasku syö Postilta liikevaihtoa 70 miljoonaa euroa. Ensi vuonna vaje on tätäkin suurempi.

Lienee selvää, ettei valtion budjetista löydy postinjakeluun liki sadan miljoonan tukipottia vuosittain. Tuki olisi myös kilpailuhengen vastaista.

Markkinan murroksessa postiyrityksiä ei pidä rasittaa lisäsääntelyllä, vaan tavoitteena on oltava sääntelyn keventäminen digitalisaation ajan tarpeiden pohjalta. Tällöin Posti  kykenee hoitamaan julkisen palvelutehtävänsä jatkossakin ilman veronmaksajien rahoja.

Kirjoittaja

Timo Anttila
sidosryhmäjohtaja, Posti Group Oyj