16.06.2015 3

Onko printtiä enää olemassa 2025?

Digitaalisen viestinnän vallankumous etenee - nyt myös uuden hallituksen ohjelmassa - niin huimaa vauhtia, että tässä joutuu väkisinkin pohtimaan, miten pitkään sanomalehtiä enää painetaan ja kirjepostia jaetaan. Onko paperiviestinnällä lainkaan tulevaisuutta 10 vuoden kuluttua?

Kyllä on, jos tehdään oikeanlaisia ratkaisuja.

Viestinnän murroksen vakavuuden tajuaa, kun katsoo lukuja. Sanomalehtien jakelumäärät ovat laskeneet 90-luvun alusta lähtien, jolloin lehtien kuljetustuki poistettiin. Paperilehtien yhteislevikki on pudonnut 1950-luvun tasolle ja lehtiä jaetaan nyt yli 500 miljoonaa kappaletta vähemmän kuin huippuvuosina. Levikin lasku koskee myös aikakauslehtiä, joiden jakelumäärä on laskenut  40% vuodesta 2008.

Kirjepostin määrä kääntyi laskuun vasta muutamia vuosia sitten, mutta sitäkin jyrkemmin. Tätä menoa kirjepostin määrä postimies Penan laukussa puolittuu viiden vuoden kuluessa.

Postin tutkimusjohtaja Heikki Nikali on pitkään tutkinut sanomalehtien kysyntää ja hänen analyysinsä mukaan seuraavat 10 vuotta ovat paperilehtien kannalta olemassaolotaistelua. Sama koskee tietysti kirjepostia, jos hallitus vie lupauksensa mukaisesti julkisen palvelun asioinnin nettiin. Postille se tarkoittaisi noin 500 miljoonan kirjeen menetystä vuosina 2015-2020 ja suuria lisäongelmia. Nykyinen 10% volyymilasku syö jo liikevaihtoa 70 miljoonaa euroa vuosittain.

Tuotteena paperilehti ja kirje ovat edelleen erinomaisia. Harvaan asutussa maassa lehden kotiinjakelu ei kuitenkaan ole halpaa ja levikin lasku nostaa entisestään jakeluhintaa. Mitä vähemmän on jaettavaa, sitä kalliimpi on jaettavan tuotteen yksikkökustannus.

Digitalisaatio on kurittanut rajusti alan yhtiöitä, kun digitaalinen ansainta ei ole korvannut vielä menetettyjä paperisen viestinnän tuottoja. Suomen Lehdistön päätoimittaja Jukka Holmberg totesi äskettäin, että 90-luvun alussa sanomalehtien tuloista 70% tuli mainostajilta. Nyt enää alle 50%. Kehitys on yllättävä, koska kuluttajat pitävät edelleen sanomalehtiä parhaana päivittäisenä mainoskanavana.

Postin visiossa lehtien ja kirjeiden jakelu on jatkossakin ydintoimintaa. Tutkimusten mukaan suuri osa kuluttajistakaan ei ole valmis siirtymään täysin digin käyttäjäksi. Uuden hallituksen tulisikin varmistaa, että loikka digitalisaatioon tehdään hallitusti. Uudistamalla sääntelyä joustavammaksi niin, että digitalisaation vaikutukset huomioidaan, voidaan varmistaa lisäaikaa koko maan kattavalle posti- ja lehtijakelulle.

Uskon, että en ole läheskään ainoa, joka haluaa lukea päivän sanomalehden paperisena vielä vuosienkin kuluttua.

Timo J. Anttila

Kirjoittaja

Timo J. Anttila
Sidosryhmäjohtaja, Posti Group Oyj