150-tarinaa -kirja
 Huom: Kuvat aukeavat tekstipalstan vuosilukulinkeistä. |
Vuosi 1856 Sininen ja punainen Suomi otti postimerkit käyttöön 57:nä maana maailmassa, vuonna 1856 – ennen emämaa Venäjää. Postimerkkien käyttö alkoi Englannissa 1840. Suomessakin myytiin ehiökuoria jo 1845.Sininen 5 ja punainen 10 kopeekan merkki ilmestyivät maaliskuun alussa 1856 kokeiluna. Merkit ”painettiin” vipuleimasimella ja leikattiin irti painoarkista saksilla. 5 ja 10 kopeekan merkkejä myytiin vajaassa neljässä vuodessa vain 138 500 ja 442 439 kappaletta, kaikkia säilyneitä voi pitää harvinaisina. Nykyisin Suomessa käytetään vuosittain noin 160 miljoonaa merkkiä. Kirje Haminasta Norjan Christianiaan (Osloon) on erikoinen: sillä on 10 kopeekan merkkien kolmirivilö ja merkkien käyttö ulkomaan postissa sallittiin vasta 1857. |
 |
Vuosi 1878 Paljon on kärsitty vilua ja nälkää... Venäjä julisti sodan Turkille huhtikuussa 1877. Myös Suomen kaarti sai lähtökäskyn. Noin 850 miehen pataljoona lähti 6.9.1877 suuren kansanjoukon saattamana Helsingistä Pietarin, Baltian, Puolan ja Unkarin halki Bulgariaan. Pataljoonan ensimmäisessä taistelussa Gornyi Dubnjakin linnoitusta vallattaessa kuoli 24 ja haavoittui 95 suomalaista. Joulukuussa pataljoona marssi ”kärsien vilua ja nälkää” yli Balkanin vuorten. Taistelut loppuivat 31.1.1878 solmittuun rauhaan. Tautien runtelema pataljoona tuli Suomeen mm. Konstantinopolin kautta. Kotona sotilaita juhlittiin sankareina, bulgaaritkin muistavat ”suomalaisia vapauttajia”. Kuvan kuori on osoitettu Suomen kaartin kapteeni Andelinille Ungenin rajapostikonttoriin, josta se jatkoi joukko-osastoon. |
 |
Vuosi 1896 Paljonko maksaa ilmarenkailla varustettu Polkupyörä? Polkupyöriä alettiin käyttää postinjakelussa jo 1890-luvulla, vaikka nykyaikaisten pyörien tuonti Englannista oli alkanut vasta 1884. Ensi kertaa polkupyörällä ajettiin Suomessa vuonna 1869. Polkupyörän kehittyessä myös naiset alkoivat harrastaa pyöräilyä 1890-luvulla. Vielä 1910-luvulla polkupyörän hankkiminen oli työväestölle melko kallista, vaikka hinnat olivatkin laskeneet. Kaupungeissa polkupyörät piti rekisteröidä poliisilaitoksen pyörärekisteriin. Vuonna 1916 Helsingin yli 100 000 asukkaalla oli noin 11 000 polkupyörää. Kortissa I.V.A. Gröönroos Kouvolasta kirjoittaa ”Pyydän kysyä, paljonko maksaa ilmarenkailla varustettu Polkupyörä?” Hän kysyy samalla myös haluaako Herra Tourusen polkupyöräkauppa ”reipasta jälleen myyjää”. |
 |
Vuosi 1906 Valtiopäivistä eduskuntaan Japanin-sota nosti kansan kaduille Venäjällä ja pian myös Suomessa. Keisari joutui taipumaan kansalaisten vaatimuksiin: Suomessa sortoasetukset, -lait ja -manifestit kumottiin ja Suomi sai Euroopan uudenaikaisimman eduskunnan. Nelikamarisista säätyvaltiopäivistä siirryttiin yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen ja yksikamariseen eduskuntaan. Äänioikeutettuja oli ennen 126 000, nyt 1 273 000. Naiset saivat äänioikeuden ja tulivat ensimmäisinä maailmassa vaalikelpoisiksi. Kun Eduskuntaan valittiin ”vain” 19 naista, oli se monille pettymys, vaikka se oli hyvä tulos aina 1960-luvulle asti. Yksi valituista oli Lucina Hagman (1853-1946), mm. Suomalaisen Naisliiton perustaja. Naisliitto vetosi naisia äänestämään, sillä ”naisten toivomuksia tulkitsevat parhaiten naiset”. |
 |
Vuosi 1917 Omat merkit jo ennen itsenäistymistä Maaliskuun 1917 vallankumouksen jälkeen Venäjän väliaikainen hallitus kumosi yhtenäistämislait ja määräykset, myös venäläisten postimerkkien pakkokäytön. Suomessa ryhdyttiin valmistelemaan omia merkkejä. Merkit ja ehiöt suunnitteli arkkitehti Eliel Saarinen, tästä nimi Saaris-malli. Käyttösarjan merkkien väreistä tuli kansainvälisen säännöstön mukaisia: ulkomaan kirje sininen, kortti punainen ja painotuote vihreä. Merkkien piti olla valmiina 1.10.1917, mutta vain 5-penninen ilmestyi tuolloin. Loput saatiin vuoden loppuun mennessä, 20-penninen huhtikuussa 1918. Suomen itsenäistyessä 6.12.1917 maalla oli jo omat postimerkit käytössään. Kuvassa on Saaris-mallin ensipäivänä käytetty kortti. Kortilla innostetaan ihmisiä äänestämään tulevissa vaaleissa. |
 |
Vuosi 1930 Zeppelinin vierailu oli mediatapahtuma Ilmalaiva Graf Zeppelin vieraili Suomessa 24.9.1930. Huonon sään takia se ei voinut laskeutua Viikin pelloille. Mutta se jätti ja otti mukaansa postia köyden avulla. Zeppelinillä voitiin matkustaa kerralla 12.000 kilometriä. Se lensi 1929 mm. Japaniin ja Yhdysvaltoihin ja 1931 Pohjoisnavalle. Se liikennöi 1931-1937 Saksan, USA:n ja Brasilian välillä. Liikennöinti loppui Hindenburg-ilmalaivan räjähdysonnettomuuteen. Suomi juhlisti Zeppelinin vierailua ainoalla lentomerkillämme: 10 markan Saimaa-merkille päällepainettiin teksti ”Zeppelin 1930”. Sadan merkin arkissa yhden merkin lisäpainamaan tuli vuosiluvuksi ”1830”. Yli puolet 500 arkin painoksesta myytiin ennen kuin virhe huomattiin. Se on Suomen postimerkkien tunnetuimpia harvinaisuuksia. |
 |
Vuosi 1952 Viimeiset ”oikeat” olympialaiset Helsinki on pienin kesäolympialaiset isännöinyt kaupunki. Kuvan kuori on Hämeenlinnasta, mistä oteltiin kisojen viisiottelu. Kisoja on pidetty viimeisinä oikeina olympiakisoina. Kisat lisäsivät Suomi-tietoutta maailmalla muun muassa ensi kertaa kaapelia pitkin välitettävänä elävänä kuvana. Eri maista tuli toimittajia ja kuvaajia Suomeen yli tuhat. Suomalaiset saivat kisoista tuulahduksen maailmalta: yli 4 900 urheilijaa 71 maasta, Coca-Cola ja helikopteri kuljetti postia. Posti aloitti olympiavalmistelut jo 1947 ja sai sitä varten ylimääräistä rahaa valtiolta. Postilaisille opetettiin vieraita kieliä. Kisojen aikana toimi ylimääräisiä toimipaikkoja, joissa työskenteli maakunnista tuotua väkeä. Osa heistä oli majoitettu Lauttasaareen telttaleiriin. |
 |
Vuosi 1967 50-vuotias Suomi kuohuvassa maailmassa Arvovaltaiset koti- ja ulkomaalaiset vieraat juhlivat Suomen 50 vuotiasta itsenäisyyttä 5.12.1967 Helsingin jäähallissa. Päivällä eduskunta oli perustanut Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahaston edistämään maan taloudellista hyvinvointia. Presidentti Kekkonen toivoi juhlapuheessaan, ettei maiden sisäisiä tai kansainvälisiä ongelmia enää ratkaistaisi väkivallalla. Taustalla olivat ehkä Kreikan sotilaskaappaus, laajeneva Vietnamin sota, Biafran kriisi Nigeriassa, Lähi-Idän kuuden päivän sota ja Suezin kanavan sulkeminen, Yhdysvaltojen veriset rotumellakat ja Kongon kriisi. Suomessa ilmestyi kolme erikoispostimerkkiä merkkipäivänä. Yhdysvaltain posti muisti myös Suomea kuvassa nähtävällä erikoismerkillä. Kirjeen lähetti ulkoministeri Ahti Karjalainen Washingtonista. |
 |
Vuosi 1979 Nykyaikainen ympäristöliike nousi esiin Koijärvellä Ympäristöliike tuli laajaan tietoisuuteen pääsiäisenä 1979. Forssan Koijärvellä ympäristöaktivistit rakensivat järven laskuojaan padon, jonka avulla estettiin järven kuivatus. He köyttivät itsensä kaivinkoneeseen kettingeillä. Poliisi irrotti ja pidätti mielenosoittajat. Koijärvi-liikkeestä nousivat yleiseen tietoisuuteen Ville Komsi, Osmo Soininvaara ja muut Vihreän liikkeen johtohahmot. Jo 1950-luvulla oli kamppailtu ympäristön puolesta mm. Kuusamon koskien suojelemiseksi ja myöhemmin Oulujärven säännöstelyhaittoja vastaan. Uutta oli nähdä ympäristö yhteiskunnallisena kysymyksenä. Koijärvi-liike kritisoi kulutusyhteiskuntaa ja elämäntapoja, joita luonto ei kestä. Koijärvi-liikkeestä syntyi eduskuntapuolue Vihreän liitto. Se myös nopeutti ympäristöministeriön perustamista 1983. |
 |
Vuosi 2003 Kohti yhä yksilöllisempää postimerkkiä Suomi on ollut edelläkävijä omakuvapostimerkeissä. Postin julkaisemaan postimerkkikehykseen liitetään asiakkaan sähköpostitse lähettämä valokuva. Kokonaisuus tulostetaan postimerkiksi. Postimerkkikeskus on myynyt osaamistaan myös muihin maihin. Omakuvamerkit tulivat keväällä 2003 ensin yrityskäyttöön, sitten syksyllä Postimerkkikeskuksen yksityisasiakkaillekin. Vuonna 2004 ne olivat kaikkien saatavilla. Postin omalla kuvalla varustettuja kuvakehyksiä on ilmestynyt kuusi erilaista. Kuva-aiheet omakuvamerkeissä ovat vaihdelleet laajasti, mutta lapset ja lemmikkieläimet ovat olleet suosittuja. Yritykset ovat käyttäneet merkkikuvaa joko itsensä tai tuotteensa markkinointiin. Kuva-aiheita on jo nyt yli 13 000 erilaista ja omakuvamerkkejä on myyty miljoona kappaletta. |
