Postikortin historiaa lyhyesti
Ihmiset ovat kautta aikojen lähettäneet toisilleen tervehdyksiä. Postikortti on monipuolinen kommunikointitapa silloin, kun ei halua kirjoittaa pitkää viestejä. Kortilla voi onnitella, toivottaa hyvää pääsiäistä, rauhallista joulua tai onnellista uutta vuotta. Postikortin voi nykyisin lähettää kätevästi myös kännykällä tai tietokoneella.
Ennen postikortin yleistymistä läheisiä ja tuttavia muistettiin monin eri tavoin. Lapset kirjoittivat vanhemmilleen jouluaineita ja pääsiäisenä mielitiettyä muistettiin tuohen palaselle raapustetulla viestillä. Kortit tehtiin itse ja ne annettiin vastaanottajalle käteen tai toimitettiin perille viestinviejän välityksellä. Maailman vanhin kirjeessä kulkenut kortti on englantilainen kortti 1840-luvulta.
Postikortin virallinen historia alkoi Itävallassa 22.9.1869. Vajaan vuoden päästä kortteja alettiin käyttää myös Saksassa. Korteissa ei ollut kuvaa, vaan kortin koko kääntöpuoli oli varattu kirjoitukselle. Myös Suomessa haluttiin seurata kehitystä. Suomen Postin tirehtööri Gripenberg kirjoitti Venäjän keisarille ja ehdotti, että postikortit otettaisiin käyttöön Suomessa. Ehdotus meni läpi ja postikortti virallistettiin lähetyslajina vuonna 1871.
Aluksi kortit olivat määrämuotoisia ehiöpostikortteja, joihin oli painettu merkintä postimaksun suorittamisesta. Ensimmäisistä korteista tunnetaan enää kaksi, jotka molemmat ovat Postimuseon kokoelmissa. Kortit on lähettänyt Zachris Topelius. Postikortit saivat Suomessa vuonna 1871 kirjeitä edullisemman taksan, mikä edesauttoi niiden yleistymistä.
 |
Zachris Topelius lähetti Helsingistä veljelleen Oskar Topeliukselle Vaasaan kortin. Hän kirjoitti ”ei mitään tärkeää uutta, paitsi nämä mainiot kortit.” |
Korttien kuva-aiheet yhteiskunnan peilinä
Kuvalliset postikortit yleistyivät Suomessa 1890-luvulla. Painotekniikan kehittyessä kortteja alettiin valmistaa sarjatuotantona. Saksa oli suurin korttien valmistaja ja valtaosa Suomessa käytetyistä korteista painettiin siellä. 1800-luvun puolivälin jälkeen monet teollisen yhteiskunnan uudistukset edesauttoivat postikorttien yleistymistä; yhä useampi suomalainen osasi lukea ja kirjoittaa ja lisäksi postinkulku nopeutui.
Suomessa lähetettiin vuonna 1882 noin 200 000 postikorttia. Vuonna 1900 määrä oli noussut jo noin 1,7 miljoonaan ja kymmenen vuotta myöhemmin kortteja lähetettiin jo 10 miljoonaa.
Kuvapostikorteista valtaosa tuotiin ulkomailta ja niihin painettiin erilaisia suomen- ja ruotsinkielisiä tervehdyksiä.
Postikortista kehittyi 1800-luvun lopulla merkittävä tiedotusväline. Tärkeät tapahtumat kuvattiin postikortteihin uutiskuvien tapaan. Myös tärkeät henkilöt, keksinnöt ja rakennukset pääsivät korttien kuva-aiheiksi.
1890-luvulla alkaneet sortovuodet vaikuttivat postikorttien kuvitukseen. Venäläistämispyrkimyksiin vastattiin muun muassa julkaisemalla korteissa kiellettyjen suomalaisten postimerkkien kuvia. Postikorteissa julkaistiin myös kansallismaisemia ja suomalaisten suurmiesten kuvia. Valokuvien käyttö postikorteissa yleistyi Suomessa 1900-luvun alussa. Tavallisimmat kuva-aiheet olivat maisema ja kaupunki. Pian melkein jokaisella Suomen paikkakunnalla oli oma korttinsa.
|
|
Ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa Suomi irrottautui Venäjän Keisarikunnasta ja itsenäistyi vuonna 1917. 1920-luvun taloudellisesta lamasta huolimatta postikortin saavuttama suosio säilyi ja etenkin Amerikan siirtolaisuus lisäsi postikorttien tulvaa kotimaahan. Toisen maailmasodan aikana korteista muodostui tärkeä yhteydenpitokanava kodin ja rintaman välille. Kortit olivat usein isänmaallisia ja ylevähenkisiä. Jatkosodan aikana korttien aiheet monipuolistuivat ja osin myös keventyivät.
Puolet korteista lähetetään jouluna
Sodan jälkeen maailma avautui myös kotimaan rajojen ulkopuolelle. Ensimmäiset seuramatkat tehtiin 1960-luvulla. Etenkin etelän matkat nousivat suureen suosioon. Myös kotimaan matkailu vilkastui autojen ostorajoituksen poistuttua 1960-luvun alussa. Matkailun myötä postikorttien lähettäminen vilkastui. Korteissa oli tapana ihastella uusia paikkoja ja kehuskella kokemuksilla.
Suomi alkoi kaupungistua 1960-luvun lopulla. Suuriin kasvukeskuksiin lähdettiin etsimään parempaa toimeentuloa. Maaseudulle jääneitä sukulaisia ja ystäviä muistettiin postikortilla. Korttien lähetysmäärä liki kolminkertaistui vuodesta 1950 vuoteen 1970, jolloin kortteja lähetettiin jo 30,1 miljoonaa.
Postikortin suosio lisääntyi huimasti 1980-luvun lopussa. Joulusta, ystävänpäivästä ja pääsiäisestä tuli suosituimmat korttien lähettämispäivät. Pelkkiä joulukortteja lähetetään vuosittain noin 50 miljoonaa. Vuonna 2007 tehdyn tutkimuksen mukaan suomalainen lähettää noin 26 korttia vuodessa, joista puolet on joulukortteja.
Nykyisin myös kännykkä ja tietokone ovat nopeita tapoja lähettää postikortti. Posti tarjoaa kännykällä lähetettävää mobiilipostikorttia ja tietokoneella lähetettävää ePostikorttia. Vaikka molemmat kortit lähetetään sähköisesti, kortit jaetaan vastanottajalle oikeina postikortteina. Korteissa voi käyttää joko omia kuvia tai valita valmiista kuva-aiheista mieleisensä.
